Kutittelevaa jännitystä ilmassa

Wuhuuu, tänää ois lähtö! 

Matkatavarat on pakattu. Aika paljon on tullut karsittua.  Tavaraa on enivei vähän, mut miten ne voi viedä niin paljon tilaa?! Koitin olla kuitenkin fiksu ja ottaa mun huonoimmat lenkkarit messiin, jotka voin sit jättää Balille. Samaa kaavaa käytin aika useisiin vaatteisiin :) Aina voi shoppailla tilalle uusia, kunhan vaan löytää huikeet ostoparatiisit.

Eilen Manhattanin herrat tulivat vielä Klaukkalaan sanomaan heipat mulle. Panu tuli suoraan duunista ja Heikki missasin kolme bussia - vaikka olikin koko ajan pysäkillä.. Kahdenkymmenen asteen pakkasessa oli varmasti kiva odotella bussia. Täällä sit poikia odotti äidin tekemä makaronilaatikko. Äiti kyl sai kivasti huumoria vielä illalla isin tullessa kotiin: "poikaparka matkasi kaksi tuntia klaukkalaan vain makaronilaatikon takia, mutta kyllä se sen edestä sitä söikin!" 

Heräsin seiskan maissa pieneen jännitykseen. Vihdoinkin! Jännitys tuli vähän hiipien ja piti ihan miettiä, et tälläistäkö on jännittää. Jännitys on kuitenkin aivan eri asia kuin pienet perhoset vatsan pohjalla, jotka ilmestyvät kutittelemaan ennen esimerkiksi treffejä tai jotakin spesialia tilannetta. Ainoa alkoi jännittää kuulemma sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. On kuitenkin  ollut vaikea jännittää, kun ei tiedä mitä odottaa. Jännitys tekee kyllä kaikesta aina paljon kivempaa. Ei korispelikään oo mitään ilman pientä jännitystä ja vähän suurempia adrenaalipitoisuuksia ;D

Nyt toivotaan, ettei tehdä "heikkejä" ja missata tän päivän lentoja kentällä ollessa. Reittinä ois Helsinki-Amsterdam-Chengdu-Hong Kong. Amaterdamin vaihto vähä stressaa, ku vaihtoaikaa on vaan 70 minuuttia, mut sinne tänne. Honkkareissa ollaan sitte paikallista aikaa 18:25. Hong Kongissa ois tarkoitus viettää neljä päivää. Katsotaan mitä nähtävyyksiä Leung vie meitä katsomaan.. Eikö Kiinassa ole pandoja?